Kiitollisuuden tie

Maailmanlaajuisesta ekologisesta hätätilasta puhutaan nyt paljon. Siksi on tarpeen puhua yhä enemmän myös siitä, miten voimme lisätä henkisiä voimavarojamme, jotta voimme ottaa vastaan mittaluokaltaan ja uhkaavuudeltaan näin järisyttävän asian lamaantumatta tai välinpitämättömyyteen vajoamatta.

Jotkut eivät halua edelleenkään hyväksyä hätätilan olemassaoloa. Sekin on yksi keino käsitellä tilannetta. Mutta he, jotka ovat sen kohdanneet ja hyväksyneet, tarvitsevat paljon hyviä voimia, jotta asioiden tolan tiedostaminen voi johtaa merkitykselliseen toimintaan sellaisen tulevaisuuden puolesta, jonka itse haluaisi nähdä. Yksi näistä voimista tulee kiitollisuuden harjoittamisesta.

Jos synkät tulevaisuudennäkymät uuvuttavat ja uhkaavat muuttaa olon välinpitämättömäksi elämän merkityksellisyyden suhteen, voi pysähtyä miettimään, mistä kaikesta on kiitollinen. Kiitollisuuden aiheita on aina löydettävissä, vaikka se ei välttämättä ole helppoa joka hetkessä. Voi olla, että itseä täytyy ensiksi pakottaa kiitollisuuden harjoittamiseen, ja se voi tuntua aluksi väkinäiseltä – varsinkin jos arki on rankkaa. Olen itse huomannut, että jos mieleni on kielteinen, se jupisee herkästi vastaan eikä halua niin sanotusti vaihtaa levyä.

Kiitollisuus ei turruta eikä sen ole tarkoitus tehdä autuaaksi, mutta se helpottaa omien pelkojen ja muiden haastavien tunteiden kohtaamisessa. Duodecimin Terveyskirjastossa todetaan, että kyky tuntea kiitollisuutta suojaa negatiivisten kokemusten tai kriisien keskellä. Se vahvistaa itsetuntoa, ihmissuhteita ja vähentää kielteisiä tunteita kuten kateutta, vihaa tai katkeruutta toisia ihmisiä kohtaan (erittäin tärkeää nykyisessä keskusteluilmapiirissämme).

Kiitollisuutta voi harjoittaa vaikkapa kiitollisuuspäiväkirjaa pitämällä. Sinne voi säännöllisesti nimetä asioita, joista voi siinä hetkessä olla kiitollinen. Tai mikseipä voisi lausua iltaisin nukkumaan käydessä silloiset kiitollisuudenaiheet itselleen kuin rukouksena.

Kiitollisuudenaiheiden ei tarvitse olla suuria, vaikka ilmeisimmät niistä kannattelevat koko elämäämme. Voimme ja meidän pitäisikin muistaa olla kiitollisia joka kerta, kun saamme syödäksemme. Voimme olla kiitollisia kauniille maisemalle, kuulaalle syysilmalle ja vuodenaikojen antamalle rytmille. Oravalle, joka piristi apean tuntuista aamua ketterällä ja tarkkaavaisella olemuksellaan. Voimme olla kiitollisia sille, että joku teki meille hyvän työn tai sille, että saimme itse tehdä toiselle hyvän työn. Ehkä sinulla on mahdollisuus jakaa jonkun kanssa myös ekologiseen hätätilaan liittyviä huoliasi. Siitäkin voi olla kiitollinen.

Olemme elossa aikana, jolloin kohtaamme yhdessä todella valtavia haasteita. Voimmekin lopulta olla kiitollisia myös siitä, että meillä on mahdollisuus tehdä oma osamme ja parhaamme suuressa ja vaativassa muutoksessa, joka meidän on yhdessä kohdattava.

Kirjoitus on julkaistu aiemmin kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä.