Kenen leipää syöt?

Valtimolainen Lasse Nordlund on elänyt omavaraistaloudessa jo yli 20 vuotta. Kokemuksellaan hän on ymmärtänyt, miten järjetöntä ja ruuantuotannon perusteista vieraantunutta on ajatella, että koneilla maatalous on tehokkainta. Hän muistuttaa kirjoituksessaan Elämämme perusteista, että koneistunut ruuantuotantojärjestelmä kuluttaa niin paljon energiaa, ettei ruuantuotanto nykymenetelmin olisi mahdollista ilman jatkuvaa fossiilisten polttoaineiden syöttämistä järjestelmään. Järjestelmä vain vaikuttaa tehokkaalta, koska halpaa öljyä on aiemmin riittänyt tuhlailtavaksi.

Ruokakaupasta onkin miltei mahdotonta löytää elintarviketta, josta saisi enemmän energiaa kuin sen tuottamiseen, kuljettamiseen ja varastointiin on käytetty. Kuinka järjestelmä, joka kuluttaa jatkuvasti enemmän energiaa kuin tuottaa, voisi olla kestävä?

Pitäisikö tässä sitten ryhtyä omavaraisviljelijäksi? Mielestäni hyvä ja lempeämpi ohjenuora on, että mahdollisimman suuri osa ruuasta tulisi sellaiselta tuottajalta, jonka nimen tuntee tai saa helposti selville. Nimellä tarkoitan aivan oikean ihmisen etu- ja sukunimeä sekä tuotantopaikkaa.

Kun tietoa ruuan alkuperästä on mahdollisimman paljon, myös ruuankulutuksen ympäristövaikutukset muuttuvat kuin huomaamatta vähäisemmiksi. Samalla ruokavalio ohjautuu kuin itsestään prosessoimattomaan, lähellä tuotettuun, eettiseen, sesongin mukaiseen ja terveelliseen ruokaan.

Myös ruokatottumusten vaikutukset omaan mieleen todennäköisesti tervehtyvät. Alitajuinenkin tieto siitä, että nautitun elintarvikkeen tuotanto pitää sisällään epäreilua kauppaa, kärsimystä tai kestämättömiä tuotantotapoja, vaikuttanee monella tasolla ravinnon koettuun terveellisyyteen.

Onneksi lähiruuan saatavuus näyttäisi olevan taas paranemaan päin. Kaupoissakin on nykyään melko kattavasti lähiruokaa, mutta jos haluaa omien eurojen päätyvän kokonaisuudessaan tuottajalle, on syytä kääntyä kaupan ulkopuolisten toimijoiden puoleen.

Perinteikkäästi Jyväskylässä toimii Jyväskylän opiskelijoiden luomuruokapiiri Jolppi ry, jonka lähiruokatilauksiin voivat osallistua muutkin kuin opiskelijat. Kumppanuusviljelyyn, jossa pääsee itse osallistumaan tuotantoon, tarjoaa mahdollisuuden JuurikasJKL. Viime vuonna myös Jyväskylässä aloitettiin Facebookin välityksellä toimiva lähiruokarinki REKO Jyväskylän seutu. Uutena lähiruokapiirejä järjestävänä toimijana Jyväskylässä aloitti vastikään myös Uudet juuret ry.

Lähiruokapiireistä on kiinnostuttu laajalti ja sosiaalisessa mediassa palveluista on tykätty, mutta aktiivien ja tuottajien toiveissa tietysti on, että mahdollisimman moni ryhtyisi myös tilaajaksi eli klikkauksista tekoihin. Mahdollisuuksia on monia, joten toivottavasti moni löytää niistä itsellensä sopivan vaihtoehdon.

Kirjoitus on julkaistu 7.2.2018 kolumnina Suur-Jyväskylän lehdessä.